Hipsutin

Nyt on yksi tentti alta pois ja työselkkakin tehtynä. Enää olisi jäljellä yksi tentti tällä viikolla + vielä tehtävänä yksi ryhmätyö ja kasa vaihtoon liittyviä tehtäviä! No onneksi noilla vaihtoon liittyvillä tehtävillä on vielä palautusaikaa reilusti jäljellä.

Päivän yksi hyvä työkin on tehtynä: kävin luovuttamassa verta! Olen aiemmin yhden kerran yrittänyt verenluovutusta siinä epäonnistuen, kun jännitys laukesi ja aloin hyperventiloimaan 😀 Tällöin piti siis verenluovutus keskeyttää.. Tällä kertaa sain kaverin mukaan luovuttamaan verta, jolloin itse toimenpidekin tuntui helpommalta. Se on kyllä jännä, että itse voin kyllä toisilta ottaa verikokeita, mutta auta armias jos joku alkaa minua neulalla tökkimään 😀 Noh, nyt sain kuitenkin koottua itseni ja suoriuduin kunnialla pussin viimeisiin veritippoihin asti! Se verenluovutusneula on aika jättikokoinen, joten suljin pistämishetkellä ne ajatukset pois ja ajattelin ihan muita juttuja. Itseasiassa se pistäminen ei kyllä satu kuitenkaan sen enempää kuin normaali verinäytteenottoneula. Se neulan koko vaan saattaa alkaa jännittämään ja pelottamaan. Tuolla veripalvelussa oli kyllä todella mukavia hoitajia, kokoajan kävivät kyselemässä tuntemuksia ja toivat mehuakin siihen näytteenottopetiin 🙂 Ja sinne kannattaa mennä niiden herkkujenkin takia, niinkuin monet menevätkin (paitsi, että minä en nyt niihin herkkuihin saanut koskea). Tänään siellä oli tarjolla appelsiini-, omena- ja tropiikkimehua, joka oli miusta semmoista tuorepuristettua. Sitten siellä oli täytettyjä ruisleipiä, erilaisia kolmioleipiä, suolakeksejä, makeita keksejä, muumi-tikkareita, pullaa, kaakaota, teetä, erilaisia kahveja ja ja ja.. Viime kerralla siellä oli lisänä erilaisia jäätelöitä ja joskus siellä on kakkuakin, siis NAM!! Herkkujen syönnin lisäksi saa hyvän mielen ja voi pelastaa toiminnallaan jonkun hengen. Jopas oli runollista!

Kävin eilen juoksemassa, tai no enemmänkin hölkkäämässä 20km. Se meni kyllä melko helposti, sillä miulla ei ollut mitään paineita ajan ja vauhdin suhteen. Tarkoitus oli siis nauttia aurinkoisesta säästä, hyvästä musiikista ja samalla purkaa koulupaineita mielestä. Nopeus oli silti hyvä: 8,5km/h. Eli juoksin tuon matkan ajassa 2h22min. Kesällä tavoittelen puolimaratonin juoksuajaksi noin 2h. Katsotaan, kuin käy! Olin kyllä tosi onnellinen, että jaksoin kulkea noin pitkän matkan, sillä en ole varmasti koskaan kulkenut noin pitkää matkaa jaloin! Uudet juoksukengät on olleet kyllä kuin unelmat, eilen ei lenkin jälkeen sattunut yhtään polviin, kun aiemmin sitä on ollut aina. Tein lenkin niin, että juoksin lopuksi kauppaan ostamaan ruokaa. Se ei ollut ehkä paras idea, sillä jalat olivat juoksusta niin hapoilla, että paikallaan pysyminen oli mahdotonta 😀 Kassajonossakin jouduin vähän hyppimään ja heiluttelemaan jalkoja, koska ne oli hapoista niin krampissa ja kipeät! Tulikin naukattua aika nopeasti eväät kaupasta ja hirmuisella kiireellä kotiin suihkuun ja venyttelemään. Venyttelin eilen illalla useaan kertaan ja aamulla jalat olivat kuin uudet! Niihin ei sattunut kyllä yhtään, vaikka kävelin aamulla kouluunkin sen 4km. En sen enempää ole tänään päässyt liikkumaan, koska verenluovutus estää sen :/ Tekisi mieli kyllä ihan älyttömästi käydä edes kävelyllä, mutta tänään jopa semmoinen on kiellettyä. Tosin ehkä eilisen 20km:n lenkin jälkeen on muutenkin hyvä pitää kevyempi liikuntapäivä välissä, ettei mene ihan mahdottomuuksiin tämän liikunnan kanssa.

Paino oli tänä aamuna 62,7kg. Arvaa hymyilyttikö? No ei! No on se kuitenkin -300g eiliseen verrattuna. Ei kyllä saisi eikä pitäisi noin orjallisesti tuijottaa vaa`an lukemia, sillä elimistön nesteillä saa helposti kahdenkin kilon heiton noihin lukemiin! Jopa enemmänkin tarvittaessa.. Jonkun pitöisi varmaan tulla piilottamaan tuo vaaka miun silmien alta pois, ettei tulisi niin usein vaa`alla juostua. Oon hurrjan koukussa siihen. Olisi kyllä kivaa, jos tuon painon junnaaminen loppuisi ja paino alkaisi taas laskemaan hitaasti, mutta varmasti. Noh niinhän se on, että kaikkea ei voi aina saada nopeasti. Ei tuo miun painokaan hetkessä noussut, niin ei se voi hetkessä tippuakaan. Niin se on vain ajateltava 🙂

Mukavaa viikkoa!

Adios!