Hipsutin

Tänään on viimeinen päivä lomaa ja oon melko innoissani. Siis oikeasti. Tykkään arjesta sekä rutiineista ja nyt onkin kiva, kun huomenna koulu jatkuu. Uskon, että painonpudotus alkaa taas rullaamaan entiseen tahtiin, sillä jotenkin se on arjen kanssa helpompaa kuin lomalla. En tiedä miksi, lomalla tulee ehkä herkemmin syötyä enemmän kun valvomiset venyy ja on aikaa miettiä ruokaa 😀 Ja muutenkin tulee liikuttua arkena enemmän, koska kuljen koulumatkoja päivässä kävellen yhteensä sen 8km. Siihen vielä mahdollinen iltalenkki tai koulun salilla käynti. Syöminenkin on helpompaa, kun koulussa on valmiit salaattiapajat, niin sen kuin viskoo lautaselle sitä kauhalla. Kotona sitä on jotenkin niin vaivalloista tehdä joka päivä erilaisia salaatteja. Myönnettäköön, olen vähän laiska ihminen salaattien valmistamisessa.

Ihanaa, kun alkaa tuo koulu helpottamaan, sillä enää on tosiaan ne kaksi tenttiä + joitakin tehtäviä ja työselkkareita. Tahti ei ole todellakaan enää sellainen, kuin viime syksynä tai nyt tammi-maaliskuussa, joka oli aivan hirveää tappotahtia. Ensi syksy onkin sitten kokonaan harkkaa ja sen jälkeen enää vuosi opiskelua eli pääasiassa opparin vääntöä, niin outoa! Vasta mie aloitin koulun ja kohta tässä sitä pitäisi olla jo valmiita. Aika menee kyllä kuin siivillä! On kyllä kiva, kun valmistuu, niin pääsee rahantienuuseen ja toteuttamaan joitain rahakkaita haaveita. Tämä opiskelu kun ei ole kovin rikasta puuhaa.. Ensimmäisenä haaveena miulla ja avokilla on ostaa omakotitalo sitten kun valmistun. Tai no se ei kyllä ehkä onnistu ihan heti valmistuttua, sillä rahaa pitää kerätä säästöön. Tai no, mie aloitan ensi syksyn harkan jälkeen todennäköisesti osa-aikatyön labrahommissa ja väännään samalla opparia. Jos aloittaisi jo silloin säästämisen. Monilla se menee kuulemma niin, että kun harkan jälkeen koulu ei sido enää niin paljoa itseä koulunpenkille, niin tyypit menee töihin. Kunhan vain muistaa myös käydä siellä koulussa välillä ja tehdä sen opparin. Monilla kun meinaa kuulemma se valmistuminen jäädä vähän taka-alalle, kun rahantienuu alkaa kiinnostaa enemmän. Myö saadaan siis ”täysi” palkka jo 150:n opintopisteen jälkeen (210:stä opintopisteestä), joten ei haittaa, jos valmistuminen vähän myöhästyy.

Tänään oli parempi päivä kuin eilen. Sain sentään jotain aikaiseksikin. Värjäsin hiukset, kävin lenkillä sekä kaupassa, tein ruokaa ja siivosin. Tein tänään ruoaksi kaalilaatikkoa, se on ihan parasta ruokaa! Sen kanssa puolukkasurvosta, niin voilà miten hyvvee se on! Eilen oli kyllä ihan kunnon masispäivä. Sunnuntaimasennuksesta kärsii varmasti jokainen joskus elämänsä aikana. Lisäksi kun eilen käännettiin kelloja, niin oli pää ihan kunnolla sekaisin. Pitäisi kyllä lailla kieltää tuollaiset ajanvaihtamiset, eikö voitais pysyä vaan yhdessä ajassa ympäri vuoden?

Kohta pitäisi alkaa pakkailemaan, sillä toukokuun puolessa välissä pitäisi muuttaa toiseen kaupunkiin. Sitten tammikuussa takaisin tänne Sawoon. Pakkaaminen ja muuttaminen on kyllä rasittavaa puuhaa, jos sitä joutuu harrastamaan yhtä usein kuin mie. Oon muuttanut aika monta kertaa viimeisen kuuden vuoden sisään, niin olisi kiva välillä asettua aloilleen. Mutta se on sitä elämää. Ehkä valmistuttua sitä löytää itselleen jonkin pitempiaikaisen asuinpaikan ja kodin.. Katsotaan..

Adios!